Supportiivisella viestinnällä työntekijä osaksi työyhteisöä
On tavallista, että työntekijä kokee epävarmuutta aloittaessaan uuden työn ja tutustuessaan uuteen työyhteisöön. Työntekijällä on usein perehdytyksen alkaessa vain vähän tietoa esimerkiksi uuden työpaikan työskentelytavoista tai työyhteisöstä, mikä voi ilmetä epävarmuuden kokemuksina.
Työsuhteen alussa vuokratyöntekijä saattaa myös kokea olevansa erilainen kuin muut työyhteisön jäsenet, mikäli muut työskentelevät suoraan työnantajayritykselle. Lisäksi vuokratyöntekijä voi kokea työn mahdollisen keikkaluonteisuuden tai osa aikaisuuden kuormittavana. Supportiivisen viestinnän avulla työyhteisö voi kuitenkin auttaa uutta työntekijää epävarmuuden hallitsemisessa ja työyhteisöön liittymisessä. Tässä tekstissä kerrotaan, kuinka työntekijät voivat tunnistaa ja toteuttaa supportiivisia toimintatapoja omassa työyhteisössään.
Supportiivinen viestintä on sanallista ja sanatonta vuorovaikutusta, jonka tarkoituksena on auttaa ja tukea toista osapuolta (MacGeorge, ym., 2011, s. 317). Supportiivisessa viestinnässä tarjotaan sosiaalista tukea, jonka pyrkimyksenä on auttaa toista hallitsemaan tilanteeseen liittyvää epävarmuutta ja kuormitusta (Mikkola, 2020; Mikkola, 2009). Auttaminen ja tuki voi ilmetä monin tavoin, esimerkiksi tiedon tarjoamisena, kuuntelemisena ja empatian osoituksina. Supportiiviset kohtaamiset parantavat myös työntekijän oppimista (Mikkola, ym., 2018). Työyhteisön jäsenten ymmärrys supportiivisesta viestinnästä on keskeinen tekijä työntekijän työyhteisöön liittymisessä ja osallisuuden kokemuksen rakentumisessa. Supportiivinen ilmapiiri on koko työyhteisön ja organisaation etu, sillä supportiivinen viestintä edistää muun muassa työntekijöiden työhyvinvointia, työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja työn tuloksellisuutta (Mikkola, 2020).
Uuden vuokratyöntekijän perehdytyksessä ja työyhteisöön liittymisessä on tärkeää, että työntekijä kokee saavansa tarvittavat tiedot ja taidot työssä suoriutumiseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että hän saa työyhteisöltä tarpeeksi tukea ja toisaalta tietää mistä tätä tukea voi myös itse hakea (Mikkola & Rajamäki, 2020, s. 71). On perehdytyksen kannalta oleellista, että uudella työntekijällä on ennalta nimetty yksi tai useampi perehdyttäjä, jonka puoleen hän tietää voivansa kääntyä uuteen työhön liittyvissä asioissa (Mikkola & Rajamäki, 2020, s. 73–74). Myös pidemmällä aikavälillä työyhteisöön liittymisessä organisaation olisi hyvä hyödyntää työyhteisön vuorovaikutuksessa esimerkiksi erilaisia yhteisiä viestintäkanavia ja ohjata myös vuokratyöntekijät niiden käyttöön matalalla kynnyksellä. Tällöin taataan, että erilaista tukea voidaan tarpeen tullen tarjota työntekijöille nopeasti ja he myös itse tietävät saavansa tukea, kun sitä tarvitsevat (Mikkola & Rajamäki, 2020, s. 76.) Nämä ovat vuokratyöntekijälle hyvin oleellisia, jotta hän voi luottavaisin mielin tulla uuteen työyhteisöön ja tietää keneltä kysyä arkisetkin kysymykset ennen työvuoroa ja työvuoron aikana.
Myös palautteen saatavuus ja sen antamisen mahdollistaminen on tärkeä osa vuokratyöntekijän työyhteisöön liittymistä (Rajamäki, 2020, s. 36). Uudelle työntekijälle tulee ilmaista, mitä häneltä työtehtävässä odotetaan. Vuokratyöntekijä saattaa kokea epävarmuutta siitä, mitä kaikkea tuleva työnkuva tulee pitämään sisällään. Tällöin riittävä palautteen saaminen muilta työn eri vaiheissa, on avainasemassa onnistuneessa perehdytyksessä. Näin työntekijä tietää mitä hän tekee oikein ja mihin tulisi kiinnittää vielä huomiota. Yhtä tärkeää on myös vuokratyöntekijän mahdollisuus antaa palautetta työyhteisössä, vaikkei hänelle välttämättä olisikaan mahdollista järjestää erillisiä kehityskeskusteluja. Tässä tapauksessa myös vuokratyön tarjoava yritys voi toimia palautteen välittäjänä. Vastavuoroisessa palautteen antamisessa kuitenkin korostuu jokaisen työyhteisön jäsenen aktiivinen rooli supportiivisena viestijänä (Rajamäki, 2021, s. 77).
Vuokratyöntekijän työyhteisöön liittymisen kannalta on tärkeää, että työyhteisö pyrkii vahvistamaan työntekijän osallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemusta. Vuokratyöntekijä voi toisinaan kokea itsensä ulkopuoliseksi tai pitää omaa työpanostaan työnantajayrityksen omiin työntekijöihin verrattuna vähemmän arvokkaana. Onnistuneeseen työyhteisöön liittymiseen tarvitaankin muun muassa supportiivista ja arvostavaa viestintää (Rajamäki, 2021, s. 77). On tärkeää, että vuokratyöntekijä huomioidaan tasavertaisena työntekijänä. Pienetkin arkipäiväiset keskustelut, tervehdykset ja kiitokset voivat vahvistaa hyväksynnän kokemusta. Kokemus hyväksytyksi tulemisesta mahdollistaa tasavertaisuuden kokemisen. Kokemus tasavertaisuudesta on tärkeää esimerkiksi yhteistyöhön osallistumisen, vuorovaikutussuhteiden luomisen ja osaamisen ilmaisemisen kannalta (Rajamäki, 2021, s. 79). Pienilläkin vuorovaikutusteoilla voi siis olla suuri merkitys uuden työntekijän kokemuksiin. Työyhteisöissä kannattaa mahdollisuuksien mukaan pyrkiä luomaan tilaa ja aikaa myös rennoille keskusteluhetkille. Esimerkiksi kuulumisten vaihtaminen tauon lomassa voi vahvistaa uuden työntekijän huomatuksi tulemisen kokemusta.
Tällä tekstillä haluamme myös korostaa, että yhä enemmän lisääntyvä vuokratyövoiman hyödyntäminen ja heidän tuoma erilainen osaaminen ja näkemykset rikastuttavat työyhteisöä sekä organisaation toimintaa. On tärkeää luoda organisaation ja sen työyhteisöön toisia tukeva supportiivinen ilmapiiri riippumatta siitä, ovatko työntekijät vuokratyöntekijöitä vai organisaation omia työntekijöitä. Tämän takia supportiivisen viestinnän ja sosiaalinen tuen merkitys tulisi työyhteisössä ymmärtää ja keskittyä siihen, että ne myös aidosti toteutuvat työyhteisön päivittäisessä vuorovaikutuksessa.
– Marjo Nevalainen & Hanna-Maria Laasanen / Jyväskylän yliopiston viestinnän maisteriopiskelijat
Kirjallisuus
Feeley, T., Moon, S.-I., Kozey, RyanS., & Slowe, A. (2010). An Erosion Model of Employee Turnover Based on Network Centrality. Journal of Applied Communication Research, 38(2), 167–188. https://doi.org/10.1080/00909881003639544
MacGeorge, E., Feng, B., & Burleson, B. (2011). Supportive communication. Teoksessa M. L. Knapp & J. A. Daly (Toim.) The Sage handbook of interpersonal communication. (4. painos). Sage, 317–354.
Mikkola, L. (2009). Sosiaalinen tuki työssä: Katsaus 2000-luvun tutkimuskirjallisuuteen. Prologi: Puheviestinnän vuosikirja 5(1), 26 47. https://doi.org/10.33352/prlg.95805
Mikkola, L., Suutala, E. & Parviainen, H. (2018). Social support in the workplace for physicians in specialization training. Medical Education Online, 23(1), 1435114. https://doi.org/10.1080/10872981.2018.1435114
Mikkola, L. (2020). Supportive communication in the workplace. Teoksessa L. Mikkola & M. Valo (Toim.) Workplace communication. Routledge, 149-162.
Rajamäki, S. & Mikkola, L. (2020). Newcomers in the workplace. Teoksessa L. Mikkola & M. Valo (Toim.) Workplace communication, Routledge, 69–82.
Rajamäki, S. (2021). Työyhteisöön liittymisen ja kuulumisen rakentuminen vuorovaikutuksessa. Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos. Väitöskirja
Avainsanat: henkilöstöpalveluyritys, henkilöstövuokraus, rekrytointi, Suomen Henkilöstöasiantuntijat, supportiivinen viestintä, työnantaja, ulkoistaminen, vuokratyöntekijä